Historia
Kiinteistö valmistui aikaan, jolloin olimme vielä venäläisiä eikä meitä varkautelaisiakaan ollut vielä olemassa. Olimme joko Leppävirtalaisia tai Joroislaisia riippuen siitä, kummalla puolen Rajakatua asuimme. Valmistusvuosi oli 1913. Tuohon aikaan näiden koskien ympärykset olivat yhtä suurta rakennustyömaata.
Samaan aikaan rakennettiin voimakanavaa, vesivoima-, puuhierre-, höyryvoimalaitoksia. Suunniteltiin vanhan sahan uusimista ja ensimmäistä paperikoneen rakentamista. Lisäksi rakennettiin ympärille infraa jota olevat ja tulevat työntekijät tarvitsisivat, asunnot, tiestöt, vesijohdot, tiedonvälitys, koulut, puhelin, terveydenhuolto, kirkko, kaupat jopa vapaa-ajan harrastuspaikat. Näistä kaikista vastasi A. Ahlström Oy. Ravintola Kaks Ruusua rakennus valmistui tehtaan ruokalaksi ja suunnittelijoina olivat Ivar ja Walter Thomen. Tämä arkkitehti veljespari toimistoineen vastasi silloin kaikesta A. Ahlström Oy:n suunnittelusta. Molemmat kaatuivat Vapaussodan kahinoissa 1918. Tämä rakennus sai jo suunnittelupöydällä nimekseen ”Kansankeittiö”. Kansankeittiötä pyöritti yksityinen yrittäjä nimeltään HJ Immonen, puhelinnumero 49.
Kansankeittiön ruokasalissa oli aikoinaan 270 istumapaikkaa. Tila on nykyään täysin sama mutta asiakaspaikkoja tänä päivänä on ”vain” 135 kpl. Nykyään meillä on hyvä lounaspäivä, kun ruokailijoita on 150 henkeä. Silloin sata vuotta sitten Kansankeittiön keittiöstä toimitettiin ruokasalin puolelle päivittäin noin 1500 annosta. Entisen keittiötilan paikalla meillä on nykyään Ruukki-kabinetti, jossa on tilat 50 henkilölle. Nykyinen Kaks Ruusun keittiö on rakennettu entiseen astioiden pesutilaan. Ravintolasalimme on suojeltu funkis-tyylisen kellotaulun ja avoimuuden suhteen, eli tilaa ei voi jakaa pienempiin osiin.
Ravintolasalimme lattialaatoitus on alkuperäinen, samaa laattaa on käytetty paljon varsinaisissa tehtaan tiloissa esim. sellutehtaalla ja voimalaitoksella.
Varkaudessa elettiin vuonna 1918 varsin veristä aikaa, tämä rakennus oli punaisten hallussa ja täältä jaettiin ruoka-apua kaikkein vähäosaisimmille. Lieneekö siitä johtuen, että tänne ei kuitenkaan valkoiset hyökänneet vaan varsinaiset taistelut käytiin tehdasalueella noin 100-150 metrin päässä. Takapihalla oli varastoituna puutavaraa tehtaan tarpeisiin. Noita puupinoja vasten teloitettiin kapinan loppuvaiheessa kiinniotettuja punaisia.
Ravintolasali on tietysti toiminut myös monien juhlien pitopaikkana. Salin nurkassa on ollut ”mustamörkö” piano jolla on pystynyt säestämään esityksiä. Nykyisen naisten wc:n takanurkassa on ollut muutama metri kirjahyllyä, siitä ”rahvas” on voinut lainata kirjoja kotiin luettavaksi. Kun Varkaus sitten erotettiin Leppävirran ja Joroisten kunnista vuonna 1929 tuosta kirjastosta tuli osa Varkauden kauppalan kirjastoa.
Kellarikerroksessa oli suuri leipomo, joka leipoi kaiken tarvittavan ravintolaan. Sen uuni oli nykyaikainen ja käyttövoimana toimi höyry, joka tuli putkia myöten höyryvoimalaitokselta. Tämä tekniikka mahdollisti sen, että paistaminen onnistui koko ajan, eikä uunia tarvinnut pysähtyä välillä erikseen lämmittämään.
Kellarikerroksessa toimi myös kylmätilat, jotka toimivat jääharkoilla jotka nostettiin talvella Komminselästä, varastoitiin sahajauhokasaan takapihalle. Sieltä ne sitten kaivettiin esille kesän aikana kun jäähdytystä tarvittiin. Kellarissa toimi myös jätehuolto. Jätehuolto oli sikala. Possuille syötettiin kaikki ylimääräinen mitä jäi keittiöstä tai asiakkaiden lautasilta. Kun possuista oli kasvanut täysikasvuisia sikoja, ne nousivat teuraana keittiöön ja sitä kautta asiakkaiden lautasilla ravinnoksi.
Kellarikerroksessa toimi myös butiken. Ruokakauppa, josta työläiset saivat ostaa Kansankeittiön ”ylijäämä” tuotteita sekä Ahlstin omien neljän maatilan tuotteita. Kaupasta sai maidot, munat, juurekset, hedelmät, lihat, viljatuotteet, leivonnaiset yms. Kaupasta pystyi myös ostamaan kaurapussin hevosen turvan eteen siksi aikaa, kun isäntä kävi ruokailemassa. Näin onnistui myös ”työkoneen” tankkaaminen yhdellä pysähdyksellä. Nykypäivään verrattuna Kansankeittiö on toiminut samalla periaatteella sata vuotta sitten kun tänään toimii ABC- ja Nesteasemat.
Talossa on ollut paljon erilaista ”Ahlstin” toimintaa. Puusepänverstas, suunnitteluosasto, erilaisia työnjohdollisia toimintoja onpa rakennuksessa toiminut jopa museo. Varkauden keskikoulun kaksi ensimmäistä lukuvuotta on opiskeltu tässä rakennuksessa. Kiinteistössä on aikoinaan ollut myös poliisiasema ja verotoimisto.
Kansankeittiön työntekijät asuivat suurimmalta osin rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Työvoima oli naisvaltaista ja heitä oli noin 15 henkeä. Oli sanomattakin selvää, että tuollainen nuorten naisten keskittymä veti ympärilleen myös ison joukon nuoria miehiä, joista on kuulemma ollut aika ajoin paljonkin harmia.
Vuonna 1939 rakennuksessa oli tulipalo. Palon jälkeen rakennusta korotettiin yhdellä kerroksella. Tuossa vaiheessa kiinteistöön avattiin toinen ravintola, joka sai nimekseen Toimihenkilö Kerho. Talossa oli tuolloin ”kahdenkerroksen väkeä”. Alakerrassa ruokaili ja juhli ”rahvas” ja kerrosta ylempänä seuraava sosiaalinen kansanryhmä. Johtajat, ylemmät virkamiehet ja yrittäjät viettivät omat juhlansa ja lounaansa Virkamies Klubilla noin 300 metrin päässä Kansankeittiöstä.
Ravintolan toiminta jatkui Kansankeittiössä ja Teollisuustoimihenkilö kerholla aina vuoteen 1995 saakka jolloin rakennuksesta tehtiin teollisuushalli. Tiloissa valmistettiin paperi- ja selluloosateollisuuteen laboratorio yksiköitä. Yksiköt olivat Huurre-kylmiön kokoisia, näköisiä ja omakotitalon hintaisia kokonaisuuksia joita myytiin Pulp Expert nimisen yrityksen kautta ympäri maailmaa. Pekka Kinnunen osti kiinteistön vuonna 2006. Kiinteistö on remontoitu läpikotaisin ja Ravintola Kaks Ruusua avasi ovensa joulun alla 2007. Kiinteistössä on lisäksi yksi asuinhuoneisto sekä toimistotiloja.